Tieteellinen nimi

Artemisia vulgaris L.

Luokittelu Näytä/piilota

Kunta: Plantae (Kasvit)

Kaari: Magnoliophyta (Siemenkasvit)

Alakaari: Magnoliophytina

Luokka: Magnoliopsida

Lahko: Asterales

Heimo: Asteraceae (Asterikasvit)

Suku: Artemisia (Marunat)

Laji: Artemisia vulgaris (Pujo)

Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho.

Koko

50-150 cm, joskus jopa 200 cm korkea.

Varsi

Varsi on tyveltä haarova, vankka, usein tyvestä puutunut, uurteinen, yleensä lähes kalju, tumman punaruskea ja miedosti ryydintuoksuinen. Juurakko on runsaasti haarova.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti. Alimmat lehdet ovat lyhytruotisia, ylemmät ruodittomia. Lehtilapa on kahdesti pariosainen ja kapealiuskainen, liuskat ovat 3-10 mm leveitä ja suippoja. Lehtilapa on alta tiheäkarvainen ja vaalea, päältä niukkakarvainen ja vihreä.

Kukka

Mykeröstö on pysty, terttumainen ja hyvin runsasmykeröinen. Mykeröt ovat 3-8 mm pitkiä. Kehtosuomut ovat riveinä, suikeita, kalvolaitaisia ja hienokarvaisia. Kaikki kukat ovat torvimaisia, punertavan ruskeita. Laitakukat ovat kapeita emikukkia, kehräkukat ovat leveitä ja kaksineuvoisia.

Kukinta-aika

Kukkii loppukesältä loppusyksyyn (VIII-X).

Hedelmä / siemen

Pähkylä on pitkulainen ja sileä. Pappus puuttuu tai on voimakkaasti surkastunut.

Elinympäristö

Joutomailla, pihoilla ja pientareilla, yleensä asumusten lähettyvillä.

Kasvualusta

Pujo on typensuosija.

Levinneisyys Suomessa

Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Lappia, missä harvinainen, Pohjois-Lapissa satunnainen.

Lisätiedot

Yksi pahimmista siitepölyallergian aiheuttajista. Käytetty rohtona särkyihin sekä oluen mausteena ennen humalaa. Etelä- ja Keski-Suomessa muinaistulokas, Lapissa uustulokas. Varsinkin pohjoisessa usein vanha viljelyjäänne. Rannikkoalueilla esiintyy harvinaisehkona alkuperäinen meripujo (A. vulgaris var. coarctata), jonka lehtiliuskat ovat kapeampia ja niiden reunat alaskäänteisiä, mykeröstö on hyvin tiivis ja kehto tiheäkarvainen.
Artemisia vulgaris
#29420